Tätä kirjoittaessani kunnanhallitus on jo ehtinyt käsitellä ja esittää kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2025 tilinpäätöksen. Luvut osoittavat menneen vuoden osalta noin 430 000 euron alijäämäistä tulosta ja kunnan talous kääntyi alijäämäiseksi ensimmäisen kerran sitten vuoden 2007.
Lähivuosien osalta käyttötalouden näkymät ovat samankaltaiset, jos emme onnistu selkeästi lisäämään tulorahoitusta ja samalla hillitsemään menojen kasvua. Toki on edelleen muistettava, että kuntakonsernilla on kumulatiivista ylijäämää noin 27 miljoonaa euroa ja kunnalla sijoitusvarallisuutta noin 5 miljoona euroa. Vuonna 2025 tehdyt investoinnit on pystytty hoitamaan kunnan kassavarojen kautta, mikä on osaltaan mahdollistanut lainakannan alenemisen. Viime vuoden aikana pystyimme maksamaan pois pitkäaikaisia lainoja 2,8 miljoonan euron edestä. Vuoden 2025 lopussa kunnalla oli lainaa vain 154 euroa per asukas. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuoden 2024 lopussa lainaa oli 872 euroa per asukas, ja kunnan lainamäärä on Suomen kuntakenttään verrattuna hyvin alhaisella tasolla. On huomattava, että uuden monitoimitalon leasingrahoitus kasvattaa kunnan vastuita, vaikkei se suoraan lainakannassa näy. Kolarin kunnan historian suurin yksittäinen, noin 20 miljoonan euron investointi on hieno työnäyte koko kuntamme henkilöstön ammattitaidosta ja yhteistyökyvystä sekä kuntapäättäjien rohkeudesta investoida ja katsoa luottavasti tulevaisuuteen.
Luottamushenkilöorganisaatiota uudistettiin alkaneelle valtuustokaudelle lautakuntia yhdistämällä. Tekninen lautakunta ja rakennuslautakunta yhdistettiin yhdeksi ympäristölautakunnaksi. Muutoksella pyritään virtaviivaistamaan ja myös tehostamaan kunnan päätöksentekoa ja siihen liittyvää valmistelutyötä. Kunnan hallinto-organisaation kehittäminen on jatkuvaa työtä. Menneen vuoden aikana muokkasimme useiden työntekijöiden tehtäväkuvia, rekrytoimme uusia työntekijöitä muun muassa uuden maankäyttöinsinöörin kyseiseen virkaan ja muutimme henkilöstöasiantuntijan toimen henkilöstö- ja hallintopäällikön viraksi. Kunnan hallintojohtajan virka on päätetty jättää täyttämättä.
Matkailuelinkeino on kiistatta kuntamme merkittävin elinkeinohaara. Valtakunnallisesti suunnitellun matkailijaveron osalta Kolarin kunta on ilmaissut halukkuutensa osallistua matkailijaveron pilotointiin kokeilukuntana. Matkailijaveron käyttöönotto hyödyttäisi aluetta sekä kuntaa kattamaan erityisesti matkailusta koituvia investointi- ja ylläpitokustannuksia. Matkailijaveron avulla voitaisiin myös edistää matkailun sosiaalista hyväksyttävyyttä muun muassa paikallisten asukkaiden keskuudessa. Palveluiden kehittämisestä hyötyvät sekä matkailijat että kuntalaiset. Mutta on hyvä tiedostaa, että kestävä elinkeinopolitiikka vaatii kunnassa alati tahtotilaa mahdollisimman laajaan elinkeinopohjaan pyrkimisessä.
Valtakunnallisen tutkimuksen perusteella kuntamme on edelleen Suomen kärkeä. Kolarin kunta on 14. sijalla EVP-kokonaisindeksin (elinvoima, vetovoima, pitovoima) mukaan kaikkien Manner-Suomen kuntien joukossa. Mielenkiintoista on havaita, että muun muassa Rovaniemi jäi tässä vertailussa Kolarin taakse. Kolari on koko Suomessa alle 4000 asukkaan kuntien joukossa ykköspaikalla ja valtakunnallisesti mitattuna maaseutualueiden kunnista Kolari on kolmantena. Käsitykseni mukaan meillä Kolarissa on vuosien varrella onnistuttu tekemään paljon hyvin ja oikein. Yleinen hyvä kuntakuvamme, toimivat kunnan tuottamat ja tilastollisesti vertailtuna kustannustehokkaat julkiset palvelut sekä ennen kaikkea kasvuhakuinen toimintaympäristö ja yritykset antavat tukevan pohjan positiiviselle kehitykselle myös jatkossa.
Pohjoisten alueiden merkityksen globaali kasvu on merkillepantavaa. Suomen huoltovarmuus, turvallisuus, kriisivalmius, liikenneyhteydet ja pohjoismaisen yhteistyön lisääminen ovat nousseet viime vuosina keskiöön. Tässä kontekstissa Kolarin kunta ja erityisesti kirkonkylän alue sijaitsee logistisesti tärkeässä solmukohdassa niin rautatie- kuin kumipyöräliikenteen osalta. Kolarin radan sähköistys on etenemässä suunnitteluvaiheessa ja uutta Kolari-Svappavaara -rataosuutta pyritään edistämään aktiivisesti. Olemme kunnassa myös käynnistäneet Väyliä tulevaan -hankkeen, jossa suunnitellaan Kolarin kirkonkylän alueen potentiaalin ja toimintaympäristön merkittävästi parempaa hyödyntämistä. Kirkonkylän alueella elinkeino- ja toimialarakenne painottuvat muun muassa teollisuuden, logistiikka-alan, terveys- ja hyvinvointialan sekä maansiirtoalan yrityksiin. Kunnan kehitys- ja elinkeinopalvelut Kolke on laatinut yhdessä yrittäjien ja päättäjien kanssa elinkeino-ohjelman 2024–2028, minkä yhteydessä selvitettiin yrittäjien tarpeita ja näkemyksiä kunnan ja yritysten kehittämiseen ja toimintoihin. Kolarin elinkeinojen kehittämiseen liittyvät strategiset linjaukset on näin luotu osallistavassa kuntastrategiatyössä sekä strategiaan pohjautuvassa ohjelmatyössä.
Meillä Kolarissa on edelleen täysi syy katsoa luottavaisesti tulevaan!
Mukavaa kevättä toivotellen,
kunnanjohtaja Markku Vehkaoja
040 480 1361
markku.vehkaoja@kolari.fi
Kunnanvirasto